
EduJyväskylä: Tulevaisuus haastaa oppimisen
Tulevaisuus haastaa oppimisen -tapahtuma järjestetään 5.5.2026 Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen kampuksella, Agorassa. Tapahtuman ohjelma rakentuu neljän teeman ympärille, jotka ovat Tekoäly kohtaa oppimisen, Teknologia monipuolistaa oppimista, Pedagogiikkaa uudistamassa ja Koulutus monikielistyy ja kansainvälistyy.
Tapahtuma toteutuu lakkouhasta huolimatta. Pienet muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.
- Kuvaus
- Ohjelma
- Puhujat
- Sijainti
Kuvaus
Mistä on kyse?
Tulevaisuus haastaa oppimisen on koulutusalan ammattilaisten seminaari, jonka yhteistyökumppanina EduJyväskylä toimii.
Tapahtuman tavoitteena on lisätä tietoisuutta alan uusimmasta tutkimustiedosta, tukea jatkuvaa oppimista, jakaa hyviä käytänteitä ja ideoita sekä verkostoitua. Parhaimmillaan tapahtumassa syntyy uusia ideoita ja mahdollisesti kipinöitä uusille hankkeille. Seminaarin tarkoituksena on myös kertoa Keski-Suomen alueen koulutusalan toimijoiden hankkeiden tuloksista. Mukana on hankkeita niin toiselta asteelta kuin korkea-asteelta.
THO on tarkoitettu kaikille koulutusalan toimijoille, kuten opettajille, rehtoreille, koulutuspäälliköille sekä kaikille, jotka tarvitsevat uutta tutkimustietoa koulutusalalta.
Ohjelma muodostuu neljästä rinnakkaissessioina toteutettavasta trackista sekä työpajoista. Tapahtuma on yhden päivän mittainen, ja ohjelma sijoittuu noin klo 8-17 välille. Tervetuloa mukaan!
Lisätietoa tapahtumasta:
Marianne Laapio
Suunnittelija, digipalvelut
Jyväskylän yliopisto
+358 40 8055196
marianne.laapio@jyu.fi
Ohjelma
Tapahtuman ohjelma päivittyy sitä mukaa, kun tiedot varmistuvat.
8:15 Ilmoittautuminen alkaa
Agoran aulassa on ilmoittautumispiste, josta saa tapahtuman nimikortit.
8:45–9:45 Rinnakkaissessiot I
Track 1 | Auditorio 2
8.45–9.15: Päivi Kousa, JYU | Ympäristönäkökulmia eettisen tekoälyn käyttöön korkeakouluopetuksessa
Tekoälyn nopea kehitys haastaa korkeakoulut pohtimaan, miten teknologiaa voidaan hyödyntää sekä eettisesti että ympäristön kannalta kestävästi. Tässä esityksessä tarkastellaan tekoälyn käytön ekologisia vaikutuksia sekä sitä, miten opettajat voivat tehdä käytännön valintoja, jotka tukevat sekä opiskelijoiden oppimista ja työelämätaitoja että kansallisia ja kansainvälisiä kestävän kehityksen tavoitteita.
PERUTTU / 9.15–9.45: Sisko Minkkinen, Jamk | Näin ohjaat opiskelijasi vastuullisiksi tekoälyn käyttäjiksi
Tekoälyä hyödynnetään usein suoraan sisällöntuotantoon sen sijaan, että se valjastettaisiin tukemaan ajattelua ja oppimista kohti asiantuntijuutta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekoälytyöpajoissa on kehitetty tapoja opettaa tekoälyn vastuullista käyttöä opiskelijoille. Esitys kokoaa työpajojen havainnot käytännönläheisiksi askeliksi, jotka auttavat opettajaa tukemaan opiskelijoita vastuullisen tekoälyn käytön polulla.
Track 2 | Auditorio 3
8.45–9.15: Tuula Nousiainen (JYU), Laura Koponen (Gradia), Hanna Frilander (Jamk) | XR oppimisessa ja työelämässä: esimerkkejä ja oivalluksia
Esityksessä tarkastelemme, miten laajennetun todellisuuden (XR) ratkaisut voivat tukea oppimista, perehdytystä ja osaamisen kehittämistä erilaisissa koulutus- ja työympäristöissä. Kuvaamme, millaisia osaamistarpeita tunnistettiin ja millaisia oivalluksia syntyi monialaisessa yhteistyössä eri alojen yritysten sekä oppilaitosten henkilöstön kanssa. XR tarjoaa sekä oppilaitoksille että yrityksille keinoja tehdä ilmiöistä ja toimintaympäristöistä helpommin hahmotettavia, tukea oppimista ja perehdytystä sekä havainnollistaa palveluita, tuotteita ja työskentelytilanteita.
Jaettu kokemus on, että pienimuotoiset, käytännönläheiset kokeilut auttavat tunnistamaan XR:n lisäarvoa ja arjen tarpeisiin sidotut esimerkit tekevät teknologiasta helposti lähestyttävää. Avaammekin esityksessä hankkeessa tuotettuja avoimia oppimateriaaleja, joiden avulla on mahdollista tutustua XR:ään matalalla kynnyksellä sekä tukea kokeiluja ja käyttöönottoa sekä oppilaitoksissa että yritystoiminnassa.
Taustalla on yhteistyö “XR-osaamisen monialainen hyödyntäminen keskisuomalaisessa työelämässä” -hankkeessa (ESR+, 2023–2026), joka toi yhteen korkeakoulujen opettajankoulutuksen, ammatillisten oppilaitosten ja kehittämisyhtiöiden asiantuntemusta. Toimintaa ohjasi monialainen yhteistyö, jossa yhdistyivät pedagoginen osaaminen, teknologinen ymmärrys ja yritysten käytännön tarpeet.
9.15–9.45: Reetta Niinisalo, JYU | Osallista opiskelijoita monipuolisesti Mentimeterillä
Tässä esityksessä tarkastellaan, mitä osallistava ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka voi olla käytännön opetustyössä, ja miten Mentimeterin kaltaisella interaktiivisella työkalulla voidaan tukea tätä eri tilanteissa. Mentimeter tarjoaa helppokäyttöisiä ja monipuolisia toimintoja, joiden pedagogisesti tarkoituksenmukainen hyödyntäminen voi lisätä vuorovaikutusta ja madaltaa osallistumisen kynnystä niin massaluennoilla, pienryhmissä kuin verkko-opetuksessa ja itsenäisesti opiskeltavissa materiaaleissa. Jyväskylän yliopiston JYULearn toteutti lukuvuonna 2024–2025 Mentimeter-pilotin, johon osallistui noin 70 henkilökunnan jäsentä ja jonka perusteella yliopisto hankki työkaluun kolmen vuoden kampuslisenssin. Esityksessä hyödynnetään pilotissa kokeiltuja käyttötapoja sekä niistä nousseita hyviä käytänteitä.
Track 4 | Beeta B121.1
8.45–9.15: Timo Kovanen, JYU | JYUPeda-opinnot tuovat uutta ajattelua korkeakoulupedagogiikkaan
Uusimuotoiset JYUPeda-opinnot käynnistyivät syksyllä 2024 pilottitoteutuksilla ja lukuvuonna 2025–2026 ohjelma toteutuu ensimmäistä kertaa täysipainoisesti. Esityksessä kerrotaan Jyväskylän yliopiston yliopistopedagogisten opintojen uudistamisesta: Mistä tarpeista ja lähtökohdista uudistus toteutettiin? Millaisen tiedolliselta pohjalta uudelleen muotoilu suunniteltiin? Millaisiin ratkaisuihin päädyttiin? Millaisia huomioita opintojen uudistamisesta nousee palautteen, kokemusten ja jatkosuunnitelmien näkökulmasta?
9.15–9.45: Sami Lehesvuori, JYU | Opetuksen tutkimusperustainen kehittäminen Jyväskylän yliopistossa: Linjauksista opetukseen – ja takaisin
Tässä esityksessä tarkastellaan opetuksen tutkimusperustaista kehittämistä Jyväskylän yliopistossa, strategisten linjausten ja opetuskäytäntöjen välistä yhteyttä sekä sitä, miten tutkimus, pedagoginen kehittäminen ja opettajien ammatillinen kehittyminen kietoutuvat toisiinsa. Esitys tarjoaa katsauksen opetuksen kehittämiseen liittyviin tutkimusesimerkkeihin ja pedagogisiin uudistuksiin, joiden avulla havainnollistetaan tutkimustiedon hyödyntämistä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Työpaja | C234.1
8.45–9.35: Essi Heimovaara, Maarit Honkonen-Seppälä, Maija Jylhä, Mari Petäjä, Jamk | Aktiivisuusagentit pedagogiikkaa uudistamassa
Tässä osallistavassa tuokiossa esitellään Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektissa kehitetty Aktiivisuusagenttitoimintamalli, jota on pilotoitu Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Humanistisessa verkostoammattikorkeakoulussa lukuvuonna 2025–2026. Toimintamallin tavoitteena on jalkauttaa liikkumisen ja tauottamisen pedagogiset periaatteet osaksi korkeakoulun toimintakulttuuria. Toimintaa on rakennettu eri alojen opettajien omia kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia hyödyntäen sekä koulutusalojen ja oppimisympäristöjen erilaiset lähtökohdat huomioiden.
9:45 Kahvitauko
Kahvit tarjoaa EduJyväskylä.
10:00–11:00: Keynote-puheenvuoro | Auditorio 2
Etiikka tekoälyn kanssa elävässä koulussa: arvoperusta, suositukset ja yhteinen vastuu
Antti Peltoniemi, OPH
Esityksessä käydään läpi, miten tekoälyn yleistyminen haastaa koulutuksen arvoperustaa, vastuita ja arjen ratkaisuja. Tarkastelun keskiössä on kysymys siitä, miten vastuullista tekoälyn soveltamista tulisi edistää tilanteessa, jossa teknologia ei enää vain tue toimintaa vaan muokkaa sitä. Samalla tarkastellaan, millaisin tavoin eettistä harkintaa ja käytännön toteutusta voisi lähestyä niin, ettei vastuu kasaudu yksittäisille toimijoille, vaan kytkeytyy osaksi laajempaa yhteistä järjestelmää. Esityksen tavoitteena on avata näkökulmia, joiden avulla koulutuksen ammattilaiset voivat jäsentää omaa rooliaan tekoälyn muokkaamassa toimintaympäristössä.
11:00–12:00 Rinnakkaissessiot II
Track 1 | Auditorio 2
11.00–11.30: Jenny Tarvainen, Leena Hiltunen, JYU | Eettisten tekoälytaitojen osaamistavoitteet: mitä opiskelijoiden ja henkilöstön tulisi vähintään tietää tekoälystä?
Jyväskylän yliopistossa kehitetään eettisten tekoälytaitojen osaamistavoitteita korkeakoulukontekstia varten. Esityksessä avataan osaamistavoitekokonaisuutta ja sitä, miksi tekoälytaidot ovat olennainen osa nykyistä ja tulevaa akateemista sekä ammatillista asiantuntemusta. Eettisten tekoälytaitojen viitekehys auttaa jäsentämään ja kuvaamaan tekoälyyn liittyviä osaamisalueita sekä tunnistamaan osaamisen puutteita. Viitekehys toimii siis työkaluna oman osaamisen reflektointiin sekä yksilöille että yksiköille. Osaamistavoitteilla luodaan standardi tekoälyosaamisen vähimmäistasolle korkeakoulukontekstissa ja mallinnetaan, kuinka vastuullinen tekoälyosaaminen integroidaan osaksi korkeakoulun arkea.
11.30–12.00: Ville Heilala, JYU | Hyvinvoinnin ja oppimisen kukoistus ihmisälyn ja tekoälyn rajapinnoilla
Teknologia kehittyy nopeasti, koulu muuttuu hitaasti, mutta oppiminen on ikuista. Teemme pikaisen aikamatkan menneisyydestä nykyisyyden kautta oppimisen ja tekoälyn tulevaisuuksiin tutkimustuloksilla maustettuna. Matkan aikana tutkija-opettaja pohtii teknologian mahdollisuuksia ja rajoja inhimillisen kukoistuksen sekä sivistyksen näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa.
Track 2 | Auditorio 3
11.00–11.30: Laura Koponen, Sanna Kumpu, Gradia | Simulaatiot työelämäosaamisen vahvistajina
Simulaatiot uudistavat oppimista tarjoamalla turvallisen ja oivalluttavan tavan harjoitella työelämän vaativia tilanteita turvallisesti. Esityksessä avaamme, miten simulaatiot vahvistavat esimerkiksi yhteistyö- ja päätöksentekotaitoja eri aloilla. Millainen simulaatio todella vastaa tulevaisuuden työelämän tarpeisiin? Tulevaisuuden työelämätaitoja simulaatioilla -hanke vastaa tähän kysymykseen työelämähaastatteluihin pohjautuvan kehittämistyön kautta, hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
11.30–12.00: Staffan Kullström | Teknologian hyödyntäminen lentokoulutuksessa
Esityksen aikana käydään läpi Ilmavoimien HW koulutuksessa käyttämä LVC (Live, Virtual, Constructive) – oppimisympäristön pääpiirteinen toimintaperiaate sekä miksi ollaan lentokoulutuksessa päädytty käyttämään ko. järjestelmää. LVC oppimisympäristössä yhdistetään datalinkin avulla lentävät lentokoneet (Live), maassa sijaitsevat simulaattorit (Virtual) sekä tietokoneella tuotettavat konstruktiiviset elementit (Constructive) yhdeksi kokonaisvaltaiseksi oppimisympäristöksi missä luodaan oppilaalle mahdollisimman realistinen toimintaympäristö ilmataistelun harjoitteluun.
Track 3 | Gamma B222.1
PERUTTU / 11.00–11.30: Jonna Salmijärvi, JAMK | Varmista verkkototeutuksesi laatu!
Jyväskylän ammattikorkeakoulun uudet digipedagogiset laatukriteerit julkaistiin vuonna 2025. Ne määrittelevät verkko-opetuksen toimintaperiaatteita ja laatua. Opettaja ja sisällöntuottaja voivat hyödyntää kriteerejä mm. verkkototeutuksen suunnittelussa ja olemassa olevan verkkototeutuksen laatutarkastuksessa. Näytän esityksessäni miten digipedagogisia laatukriteereitä voi näppärästi käyttää apuna verkkototeutuksen tuottamisen eri vaiheissa. Esittelen Jamkin verkkopedagogiikan asiantuntijoiden tuottamaa, opettajalle suunnattua tukimateriaalia sekä käytännön esimerkkejä laatukriteerien hyödyntämisestä.
11.30–12.00: Riikka Ahlgren, JAMK | Opinnäytetyöpolkua kirkastamassa: Jamkin oppariprosessin ja ohjauksen kehittäminen
Opinnäytetyöt ovat keskeinen osa sekä AMK- että YAMK-tutkintoja, ja niillä on iso rooli opiskelijan osaamisen osoittamisessa. Opinnäytetyön ohjaaminen on kuitenkin oma erityinen taitolajinsa: se edellyttää vuorovaikutusta, menetelmäosaamista, selkeää prosessinhallintaa ja eettistä toimintaa.
Esityksessä kuvataan viimeaikaista kehittämistyötä erityisesti kahdesta näkökulmasta: ohjeistusten selkeyttäminen ja ohjaajien osaamisen vahvistaminen. Tavoitteena on antaa selkeä kuva siitä, miten Jamkissa rakennetaan entistä vahvempaa ja systemaattisempaa opinnäytetyöohjauksen kokonaisuutta.
Track 4 | Beeta B121.1
11.00–11.30: Riikka Sinivuo, Sari Vähämäki, Jamk | Terveysalan korkeakouluopiskelijat työelämän uudistajina?
Terveysalan työyhteisöt ovat yhä monikielisempiä ja kansainvälisempiä. Esityksessä pohditaan sairaanhoitajakoulutuksen näkökulmasta, miten opinnoissa voidaan kehittää työyhteisövalmiuksia ja tuodaan esimerkkejä, miten pedagogisia ratkaisuja voidaan hyödyntää palvelemaan työelämää. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) on jo pitkä kokemus englanninkielisestä sairaanhoitajakoulutuksesta, jossa on opiskelijoita yli 20 eri maasta. Opiskelijat tottuvat toimimaan päivittäisessä monikulttuurisessa ympäristössä, useimmille heistä ympäröivä suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri on myös alkuun uutta. Opetuksessa ja ohjauksessa tuetaan suomalaiseen ympäristöön ja hoitotyöhön integroitumista, mutta arjen monikulttuurisuus antaa myös hyvät valmiudet toimia erilaisista taustoista tulevien potilaiden ja työyhteisön jäsenten kanssa. Opettajatiimi on myös monikulttuurinen, mikä koetaan erittäin tärkeäksi.
11.30–12.00: Tuija Lehtonen, JYU | Poluttamassa korkeakouluun ja asiantuntijatehtäviin: Kokemuksia ja pedagogiikkaa JYU.Intengra-koulutuksesta
JYU.Integra-koulutus on lukuvuoden mittainen kielikoulutus, joka on tarkoitettu korkeakoulutetuille ja korkeakoulukelpoisille korkeakouluopintoja tai työllistymistä asiantuntijatehtäviin suunnitteleville maahanmuuttaneille. Koulutuksen lähtökohtana on ollut nopeuttaa kotoutumisen polkua sekä tukea jo maassa olevien kansainvälisten osaajien sijoittumista asiantuntijatehtäviin Suomessa. Tässä esityksessä avataan koulutuksen erilaisia käytänteitä sekä suomen kielen oppimiseen liittyviä pedagogisia, kielitietoisia ja monikielisyyttä tukevia ratkaisuja. Samalla sivutaan korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden korkeakouluun pääsyn haasteita.
Työpaja | C234.1
11.00–12.00: Satu Aksovaara, Ville Arvio, Minna Koskinen, Jamk | Aiaijaijai AI: oiko- vai oppimispolku?
Generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit (LLM) ovat tehneet oppimisen oikopoluille poikkeamisesta helpompia kuin koskaan. Kun keinot ja tilaisuudet ovat lähes rajattomat, kysymys ei ole enää siitä, voiko opiskelija käyttää tekoälyä vaan siitä, miten oppiminen kannattaa rakentaa generatiivisen tekoälyn aikakaudella. Tässä esityksessä tarkastellaan ensin, miksi oikopolut houkuttelevat. Huijaamiseen altistavat usein kolme tekijää: motiivi, keinot ja tilaisuus. Tekoäly kasvattaa erityisesti kahta viimeistä, mikä korostaa oppimistehtävien merkityksellisyyden ja opiskelijan motivaation vahvistamisen merkitystä.
Esityksessä sivutaan myös kuutta strategista tapaa, joilla oppilaitokset voivat suhtautua generatiiviseen tekoälyyn: sivuuttaminen, kieltäminen, valvonta, hyödyntäminen, rajoitteiden ympärille suunnittelu sekä arvioinnin kokonaisvaltainen uudelleenajattelu. Käytännössä tekoäly pakottaa tarkastelemaan opetusta ja arviointia uudesta kulmasta. Pelkän lopputuotoksen arvioinnista olisi tärkeä siirtyä kohti oppimisprosessin ymmärtämistä ja tukemista.
Esityksen lopussa palaamme peruskysymykseen: mikä on oppimisessa tärkeämpää: lopputulos vai prosessi? Oppimistehtävä ei ole vain valmis tuotos, vaan matka, joka koostuu merkityksen rakentamisesta, tiedonhausta, arvioinnista ja synteesistä. Generatiivisen tekoälyn aikakaudella nopeus ei ole itseisarvo. Parhaimmillaan suuret kielimallit toimivat työvälineinä, jotka auttavat hidastamaan ajattelua ja syventämään oppimista.
12:00–13:00 Lounastauko
Lounaan voi syödä omakustanteisesti ravintola Piatossa. Vierailijoiden lounaan hinta on noin 9 euroa sisältäen kahvin tai teen.
Lounasvaihtoehdot löydät täältä.
13:00–14:00 Rinnakkaissessiot III
Track 1 | Auditorio 2
13.00–13.30: Anna-Maria Raita, JYU | Tekoäly haastaa oppimista ja opettamista, mutta mitä tietokoneen oppiminen ja “älykkyys” oikeastaan ovat?
Tekoälystä puhutaan usein kuin se olisi älykäs toimija, joka ymmärtää, ajattelee ja tekee päätöksiä ihmisen tavoin. Todellisuudessa tekoäly – ja erityisesti koneoppiminen – perustuu datapohjaiseen ja tilastolliseen oppimiseen: kone etsii datasta toistuvia rakenteita ja oppii ennustamaan niiden perusteella. Tässä esityksessä puretaan auki, mitä koneoppiminen oikeasti tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Esitys alkaa peruskysymyksestä: mitä on tekoäly, mitä on koneoppiminen. Tämän jälkeen havainnollistetaan, miten kone oppii esimerkkien kautta, miksi data on keskeisessä roolissa ja miksi oppiminen ei ole koskaan neutraalia tai täysin objektiivista. Samalla tehdään näkyväksi, millaisia virheitä, vinoumia ja epävarmuuksia tekoälyyn väistämättä liittyy, ja pohdimme mitä on tekoälylukutaito.
Tässä esityksessä on varattu aikaa kysymyksille ja yhteiselle keskustelulle. Luennon saa keskeyttää, ja sisältö voi osittain muotoutua tilaisuuden aikana yleisön kiinnostuksen mukaan. Esityksessä ei kuitenkaan käsitellä yksittäisiä tekoälytyökaluja, tarjolla olevia palveluita tai niiden käyttöön liittyviä yksityiskohtia.
13.30–14.00: Piia Näykki, JYU | Tekoäly oppijayhteisössä – tukea vai oikopolkuja ajatteluun?
Generatiivinen tekoäly ei tule oppimisympäristöön tyhjiössä – sen vaikutukset syntyvät aina vuorovaikutuksessa ihmisten, tehtävien ja pedagogisten käytäntöjen kanssa. Tässä puheenvuorossa avaan tutkimuksemme tuoreita havaintoja siitä, miten AI muuttaa oppijayhteisöjen toimintaa: miten opiskelijat arvioivat tekoälyn tuottamaa tietoa, miten he neuvottelevat merkityksistä ja millaisia tunnekokemuksia tekoälyn kanssa työskentely synnyttää. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat kriittinen ajattelu ja yhteisöllinen neuvottelu – kaksi keskeistä tekijää, jotka ratkaisevat, vahvistaako vai heikentääkö tekoäly oppimista.
Puheenvuoro perustuu opettajaopiskelijoiden ja lukiolaisten kanssa toteutettuihin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, joissa tekoälyä hyödynnettiin osana autenttisia ryhmäkeskusteluja, oppituntisuunnittelua ja tiedon rakentamista. Esittelen konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa tekoäly voi toimia oppimista syventävänä dialogikumppanina – sekä tilanteista, joissa se ohjaa oppijoita liian nopeasti helppoihin ratkaisuihin tai kaventaa ajattelua.
Track 2 | Auditorio 3
13.00–13.30: Ulla Heinonen, Jamk | Tietoon perustuvaa päätöksentekoa simulaatiopedagogiikkaa hyödyntäen – case kauran viljely
Finnish Future Farm (FFF) 2022–2026 hankkeessa on kehitetty älymaatalouteen perustuvaa tiedolla johtamisen oppimisprosessia ja oppimisympäristöä. Tavoitteena oli tarjota oppijoille mahdollisuus turvallisesti päästä simuloimaan monipuolisiin tietolähteisiin perustuvia skenaariota maatalouden tuotantoprosessin eri vaiheissa.
13.30–14.00: Sisko Eskola, Gradia | Osaamista sosiaali- ja terveysalalle Virtuoosi-hankkeen mahdollistamana
Eskola tarkastelee puheenvuorossaan työelämän koulutustarpeita tilanteessa, jossa opiskelumahdollisuudet ovat kaventuneet mm. aikuiskoulutustuen poistumisen ja hyvinvointialueiden säästöpaineiden vuoksi. Osaamisen kehittämisen tarve on edelleen olemassa, ja tarvitaan entistä joustavampia tapoja opiskella. Puheenvuorossa esitellään, miten Virtuoosi-hankkeen kautta osaamista voidaan vahvistaa ratkaisuilla, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen muuttuvissa työelämän olosuhteissa.
Track 3 | Gamma B222.1
13.00–13.30: Jenny Tarvainen, Pia Rajapolvi, JYU | Kandidaatintutkielman kirjoitusprosessin pelillistäminen
Jyväskylän yliopistossa kehitetään opintojaksoa, jossa kandidaatintutkielman kirjoitusprosessia pelillistetään. Opintojakson verkkototeutuksella opiskelijoilla ei ole yhteyttä toisiinsa, mikä voi heikentää kuuluvuuden tunnetta ja sitoutumista opintojaksoon. Pelillistämisen tavoitteena on 1) parantaa opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista tutkielmaprosessiin, 2) lisätä opintojaksolle yhteisöllisyyttä, vuorovaikutteista oppimista ja yhteistyötä sekä 3) integroida tutkielmaprosessiin tukirakenteita. Esittelemme kandidaatintutkielman kirjoitusprosessin pelillistämisen pedagogisia ja teknisiä lähtökohtia ja suunnitelmia. Kuulemme myös mielellämme yleisön ajatuksia aiheesta.
13.30–14.00: Tiia Luotojoki, Perttu Leppä, Jamk | Digitaalinen pelaaminen oppimisen tukena
Puheenvuorossa tarkastellaan digitaalista pelaamista oppimisen ja opiskelijan motivaation tukemisen keinona oppilaitosympäristössä. Tiedämme tutkimusnäytön perusteella, että pelaaminen vahvistaa monenlaisia taitoja. Lisäksi pelaaminen motivoi, yhdistää ja luo yhteisöllisyyttä sekä ennaltaehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Pelaamisen hyödyntäminen pedagogisesti ja menetelmällisesti on kuitenkin vielä ohutta ja sattumanvaraista. Puheenvuorossa tarkastellaan pelaamisen hyötyjä ja mahdollisuuksia, sekä kuvataan käytännön esimerkein, miten digitaalista pelaamista voidaan hyödyntää tavoitteellisesti taitojen oppimisen, opiskelijan motivaation ja opiskelukykyisyyden vahvistamisen tukena. Pelaten taitoja opintoihin hankkeessa kehitetään Taitovalmennusryhmiä, joissa digitaalista pelaamista integroidaan sosiaalisten taitojen, tietoisuustaitojen, ahdingonsietotaitojen ja tunnetaitojen harjoitteluun.
Track 4 | Beeta B121.1
13.00–13.30: Marc Thompson, Henna-Riikka Peltola, JYU | Harmony of integration: planning bilingual education in the Master’s Degree Programme in Music and Science
The Master’s Degree Programme in Music and Science at the University of Jyväskylä is the institution’s first officially bilingual (Finnish/English) master’s programme and has been running since 2023. Building on the legacy of earlier international programmes in music, the degree was redesigned to meet the university’s renewed goals of strengthening its international profile by increasing its number of international degree students. The programme accepts both international and Finnish students through separate application rounds, bringing together three student streams: fourth year BA/MA students, Finnish students, and international entrants.
Tässä kaksikielisessä esityksessä jaamme kokemuksiamme ohjelman toteuttamisesta ja pohdimme sekä sen onnistumisia että jatkuvia kehityskohteita. Toivomme, että kokemuksemme tarjoavat hyödyllisiä näkökulmia niille, jotka haluavat kehittää inklusiivisia, monikielisiä ja tulevaisuuteen suuntautuneita koulutusympäristöjä.
Työpaja | Alfa
13.00–13.30: Mikko Löyttyniemi, Kopiosto | Uusi tekijänoikeuksien verkkokurssi ja tekoälymateriaali opettajille!
Tekijänoikeudet ovat osa opettajan arkea päivittäin. Voiko verkkovideoita lisätä opetusmateriaaleihin? Saako YLE Areenaa näyttää? Voiko kirjaston kirjoista kopioida tai lehtiä skannata? Miten tekoälyä voi hyödyntää opetuksessa ja opettaa sen vastuullista käyttöä oppijoille tekijänoikeuksien näkökulmasta? Uusi Verkkokurssi ja tekoälymateriaali tarjoavat eri koulutusasteiden opettajille käytännönläheiset vastaukset näihin kysymyksiin selkeästi ja pelillisesti. Kurssin jälkeen opettaja tietää keskeiset opetukseen liittyvät tekijänoikeusasiat ja mahdollisuudet toisten tekemien teosten hyödyntämiseen opetuksessa. Suorituksesta saa osaamismerkin. Tekoälymateriaali auttaa opettajaa tunnistamaan tekoälyn käyttöön liittyvät keskeiset tekijänoikeudelliset kysymykset sekä tarjoaa vinkkejä siihen, miten oppijoille voidaan opettaa tekoälyn vastuullista käyttöä. Kopioston tarjoamat Kopiraittilan sisällöt, opettajille maksuttomat koulutukset ja neuvonta ovat keskeisimmät yhteistyömuodot oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.
14:00–14:30 Kahvitauko
14:30–15:30: Keynote-puheenvuoro | Auditorio 2
Se joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaa – haluammeko olla tekoälyn käyttäjiä vai kehittäjiä?
Harri Ketamo, Headai
Tekoäly on välttämätöntä ottaa osaksi opetusta. Pään pensaaseen laittaminen on huonoin vaihtoehto. Tässä esityksessä keskitytään strategisiin tekijöihin ja valintoihin, jotka vaikuttavat siihen, tuleeko meistä olemassa olevan teknologian renkejä, vai nousemmeko mukaan teknologiakisaan. Esityksessä tutustutaan alan perusjargonin sijaan ajankohtaisiin teemoihin, kuten datan omistajuuteen, yksityisyyden suojan murenemiseen, kielimallien degeneroitumiseen, algoritmien manipuloivaan vaikutuksen ja sama toisin päin, eli miten algoritmejä manipuloidaan myrkyttämällä informaatiota ja ennen kaikkea tietoturvan merkityksen korostumiseen nyt ja tulevaisuudessa.
15:30–16:30 Rinnakkaissessiot IIII
Track 1 | Auditorio 2
15.30–16.00: Laura Koponen, Gradia | Tekoälyä ja digitaalisia kaksosia – uusi ura kestävällä ajoneuvoalalla
Gradian ajoneuvoalan uudet koulutussisällöt vastaavat suoraan tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Koulutukseen integroidut uraohjausta tukeva AI-chatbot sekä sähkökuorma-auton digitaalinen kaksonen simulaatioineen tekevät oppimisesta tehokasta, käytännönläheistä ja turvallista. Kokonaisuus antaa opiskelijoille ja uudelleenkouluttautujille valmiudet menestyä sähköistyvän raskaan liikenteen tehtävissä ja vahvistaa samalla työelämässä yhä tärkeämpiä digitaalisia taitoja.
16.00–16.30: Pieta-Anniina Sikström, JYU | Pedagogiset agentit opiskelijoiden ja opettajien tukena
Tutkimuksesta tiedetään (Sikström et al., 2024), että opettajat ja opiskelijat suhtautuvat pedagogisiin agentteihin sekä innokkaasti että varautuneesti. Opiskelijat käyttävät yhä enemmän kielimallipohjaisia sovelluksia vapaa-aikana ja opiskelussa, ja on tärkeää ymmärtää miten niitä voidaan käyttää opetuksen tukena tarkoituksenmukaisella tavalla. Niiden odotetaan mahdollistavan yksilöllistetymmän oppimisen, mutta toisaalta opettajat eivätkä opiskelijat halua niiden saavan liian suurta roolia opetuksessa. Tässä esityksessä esitellään, mitä tiedetään tutkimuksen valossa keskustelevan teknologian käyttämisestä oppimisen tukena.
Track 2 | Auditorio 3
15.30–16.00: Kirsi Mukkala, Keski-Suomen liitto | Keski-Suomi ennakoi – havaintoja koulutuksen ja teknologiakehityksen tulevaisuudesta
Keski-Suomen tulevaisuustyössä muodostetaan pitkän aikavälin näkemystä tulevaisuudesta tunnistamalla trendejä, ilmiöitä ja heikkoja signaaleja. Keski-Suomen toimintaympäristön skenaariot ja niiden jatkuva seuranta tarjoavat sytykkeen ja sapluunan maakunnassa käytävälle tulevaisuuskeskustelulle. Esityksessä toimintaympäristön muutoksia ja tulevaisuuden suuntaa ennakoidaan erityisesti digitalisaation ja teknologisen kehityksen sekä työn tekemisen ja oppimisen näkökulmista.
16.00–16.30: Jarkko Sairanen, Noora Arela, Gradia | Digilab -teknologiakokeilujen kotipesä
Gradian Digilab mahdollistaa uuden teknologian käyttöä tuetusti ja myös niin, että teknologia on kaikkien gradialaisten saatavilla. Schildtin lukiolla toimiva kokeilutila on yksi osa Digilabia. Olemme siellä ottaneet testattavaksi mm. erilaisia älytauluja ja projektoreita. Testaamme niiden käyttökokemuksia ja erilaisia luokkatilaratkaisuja mm. tietokoneiden järjestelmään liittämisen suhteen. Kokeilutilan avulla selvitämme myös tulevan harjun lukiokampuksen luokkatilojen AV-varustelua. Esityksessä esitellään kokeilutilan ympäristöä, toimintaperiaatetta ja saatuja tuloksia.
Track 3 | Beeta B121.2
15.30–16.00: Anna Nurmi, Lapunmäen yhtenäiskoulu ja lukio | Hybridiopetus – tulevaisuus haastaa ja mahdollistaa opettajuuden
Esitys avaa, miten Lapunmäen koulussa Konnevedellä on kehitetty ja toteutettu hybridiopetusta vastaamaan muuttuvaa koulumaailmaa. Oppilasmäärä tulee laskemaan suurimmassa osassa Suomen kunnista ja kaupungeista lähivuosien aikana. Koulutuksen järjestäjien sekä opettajankoulutuslaitosten on mietittävä, miltä opetus ja opettajuus näyttää tulevaisuudessa? Enää ei ole kyse siitä, haluaako opettaja käyttää teknologiaa opetuksessaan, vaan kyse on siitä, että ei ole muita vaihtoehtoja. Esityksessä tarkastelussa ovat erityisesti hybridiopetuksen käytännön ratkaisut ja niiden vaikutukset opetuksen järjestämiseen sekä oppimiseen ja opettamiseen. Opettajuus on murroksessa, oletko valmis?
16.00–16.30: Janne Fagerlund, JYU | Miten dataistuminen muuttaa koulua? Kolme kriittistä kehittämisnäkökulmaa
Kouluja kehitetään entistä datavetoisemmiksi erilaisten digitaalisten työkalujen kuten oppimisanalytiikan, tekoälyä hyödyntävän automaation sekä erinäisten seuranta-alustojen ja ”dashboardien” myötä. Datan keräämisen ja käytön tavoitteena on mm. tukea oppilaiden oppimista ja kehittää opetusta, mutta käytännössä koulun ”dataistuminen” ei ole vailla kompastuskiviä ja sokeita pisteitä. Tässä esityksessä pohdimme Kohti datalukutaitoa (MODALITY) -tutkimushankkeen (Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto) näkökulmasta, miten dataistuminen muuttaa opetuksen järjestämisen ja oppilaiden oppimisen käytäntöjä. Esitys kokoaa yhteen asiantuntijahaastatteluihin ja kouluhavainnointeihin perustuvan tutkimustyön tuloksia, joissa on tunnistettu kolme keskeistä kehittämishaastetta niin hallinnollisella kuin käytännön koulutyön tasolla: 1) datassa ja dataistamisessa olevien mahdollisuuksien ja riskien hahmottaminen, 2) opettajien arki ja ”datatyön” lisääntyminen, 3) oppilaiden osallisuuden tukeminen koulun datakäytänteisiin. Esityksessä käydään läpi näitä haasteita kriittisen rakentavasti ja pohditaan, millaisia ratkaisuja ja uusia ajattelutapoja ne voivat avata opetuksen ja oppimisen arjessa. Kuinka sovittaa yhteen dataan liittyvät mahdollisuudet ja riskit? Miten varmistaa, että data tukee opettajan työtä enemmän kuin kuormittaa sitä? Kuinka oppilaat voisivat tulla aktiivisiksi toimijoiksi oman datansa kanssa?
Track 4 | Beeta B121.1
PERUTTU / 15.30–16.30: Päivi Kousa, Reetta Niinisalo, JYU | Teknologia-avusteinen korkeakoulupedagogiikka oppimisen tukena
Tule kuulemaan, miten korkeakoulupedagogisissa JYUPeda-opinnoissa on tartuttu opetuksen ajankohtaisiin haasteisiin ja ratkaistu niitä teknologian keinoin! Inspiroidu tuoreista ideoista ja konkreettisista esimerkeistä, miten teknologia voi tukea opiskelijoita entistä paremmin.
Työpaja | Alfa
15.30–16.30: Josephine Moate, Jenni Kohl, JYU | Bilingual CLIL education: Professional development for teachers in multilingual educational communities
This presentation addresses different perspectives that require attention when developing bilingual education school communities.
16:30 Tapahtuma päättyy
Puhujat
Keynote-puhuja:
Antti Peltoniemi, OPH
Antti Peltoniemi työskentelee Opetushallituksessa digitaalisen pedagogiikan, tekoälyn ja koulutuksen digitalisaation parissa. Hänellä on yli kahden vuosikymmenen kokemus opetuksesta, digipedagogiikasta ja digitalisaation kehittämisestä. Antti on ollut laatimassa mm. Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa suositusten etiikkasisältöä ja luonut UNICEFin digitaalisen pedagogiikan työkalun, Super Star Teacher Digital Pedagogy Toolin. Hän tekee työn ohella väitöskirjaa tekoälyn etiikan ja merkityskasvatuksen kysymyksistä.

Keynote-puhuja:
Harri Ketamo, Headai
Harri Ketamo (FT, KL) on omiin kielimalleihin ja algoritmeihin perustuvaa tekoälyteknologiaa valmistavan Headai:n perustaja. Headai:n teknologia auttaa yksilöitä ja organisaatioita monimutkaisiin ilmiöihin liittyvässä ennakoinnissa ja päätöksenteossa tuottamalla yksityiskohtaisia tilannekuvia, ennakointitietoa, skenaarioita ja suosituksia päätöksenteon tueksi. Hänen edellisistä yrityksistä SikllPixels ja GameMiner toimivat pelialalla, xTask ja Learning Fingerprint tuottivat analytiikkaa oppimisalustojen taustalle.


Ahlgren Riikka
Riikka Ahlgren on kauppatieteiden tohtori, joka työskentelee Jamkissa liiketoimintayksikössä digiliiketoiminnan lehtorina jo kymmenettä vuotta. Riikka ohjaa vuosittain useita AMK ja YAMK-opinnäytetöitä ja tehtävässään Opinnäytetyö-foorumin puheenjohtajana Riikalla on keskeinen rooli opinnäytetyöprosessin kehittäjänä: ohjeistusten selkeyttäminen, Wihi-järjestelmän hyödyntäminen ja ryhmäohjauksen promoaminen kuuluvat niin ikään Riikan työnkuvaan. Riikka tunnetaan opiskelijalähtöisestä, tavoitteellisesta ja innostavasta työskentelytyylistä, joka tukee sekä oppimista että työelämälähtöisiä tavoitteita. Työssään Riikka jakaa osaamistaan myös mm. opinnäytetyön ohjaajien koulutuksissa ja pedagogisissa kehittämishankkeissa. Riikan vahva akateeminen tausta yhdistettynä käytännönläheiseen otteeseen tuottaa joustavia ohjauspolkuja, joilla opinnäytetyö voi edetä ilman turhaa kitkaa.

Aksovaara Satu
Satu Aksovaara (FT) on JAMKin johtava asiantuntija, jota innostaa opiskelijan toimijuuden, osallisuuden ja oppimisen merkityksellisyyden vahvistaminen AIajassa. Hän työskentelee tutkimuksen ja kehittämisen rajapinnoilla, missä oppimisanalytiikka ja tekoäly toimivat välineinä opiskelijalähtöisen oppimisen, ohjauksen ja yhteisöllisen oppimisen tukemisessa. Satu tarkastelee tekoälyn tuomaa pedagogista muutosta inhimillisestä, yhteisöllisestä näkökulmasta: miten voimme rakentaa oppimista, jossa data ja teknologia vahvistavat toimijuutta, yhdenvertaisuutta ja kasvua — ei korvaa niitä. Hän uskoo, että teknologia on parhaimmillaan silloin, kun se lisää tilaa oppia omalla tavalla ja vahvistaa luottamusta, osallisuutta ja yhdessä ajattelemisen kulttuuria.

Arela Noora
Toimin Gradian Digipalveluissa IT-koordinaattorina. Olen asiakaspalvelutiimin vetäjänä ja koordinoin av-välineisiin liittyviä tilauksia ja suunnittelutyötä muiden työtehtävien lisäksi.

Arvio Ville
Ville Arvio toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtorina Teknologia-yksikössä. Usein hän tuntee itsensä teknologiasuuntautuneiden kollegoiden joukossa olevansa se enemmän pedagogisesti orientoitunut opettajankouluttaja, ja vastaavasti enemmän pedagogisesti jutustelevien kollegoiden joukossa se hieman enemmän matemaattis-loogisesti ajatteleva ja argumentoiva opetusteknologia- asiantuntija. Villellä on monipuolinen opettajaura eri kouluasteilta ja oppilaitoksista. Tällä hetkellä hän on kiinnostunut erityisesti luovien keinoälyratkaisuiden pedagogisesti mielekkäästä ja tuloksellisesta opetustyöhön ja oppimiseen soveltamisesta. Villeä myös kiinnostavat muun muassa luovan tekoälyn kuvagenerointitaiteilu sekä taulukkolaskennan omaperäinen soveltaminen.

Eskola Sisko
Sisko Eskola toimii Ammattiopisto Gradiassa hoitotyön lehtorina. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja (AMK) ja terveystieteiden maisteri. Eskolalla on laaja kokemus hoitotyöstä sairaanhoitajana sekä yli kymmenen vuoden opetuskokemus toisen asteen koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa. Hän tuo tapahtumaan tuoreita näkemyksiä hoitoalalla työskentelevien lisä- ja täydennyskoulutustarpeista sekä meneillään olevan Virtuoosi-hankkeessa saavutetuista tuloksista.

Fagerlund Janne
Työskentelen tutkijatohtorina Kohti datalukutaitoa (MODALITY) -tutkimushankkeessa Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksella sekä lisäksi aluekoordinaattorina valtakunnallisessa Innokas-verkostossa (www.innokas.fi). Tutkin erityisesti ohjelmointiin, ohjelmoinnilliseen ajatteluun, tekoälyyn, koneoppimiseen ja digitaaliseen dataan liittyvää kasvatusta ja koulutusta. Hahmotan näitä aihealueita sekä ongelmanratkaisutaitojen että monilukutaidon opettamisen ja oppimisen näkökulmista. Käytännön tulokulmia tutkimuksessani ovat olleet niin pedagogiset ja didaktiset kuin koulutuspoliittisetkin seikat: pyrinkin tuomaan eri näkökulmia yhteen ja löytämään niiden väliltä kasvatuksellisesti kestäviä ratkaisuja koulujen arkeen.

Frilander Hanna
Työskentelen JAMKissa opettajankoulutuksen lehtorina ja pedagogisen kehittämisen parissa. Minua kiinnostavat erilaiset digitalisaation ilmiöt oppimisessa ja opetuksessa. Moninaisia oppijoita tukevien digitaalisten oppimisympäristöjen mielekäs toteuttaminen (verkko-opiskelu, XR-ympäristöt), organisaatioiden digikyvykkyyden kehittäminen, oppimisen muotoilu ja oppimisanalytiikka, tekoäly & oppiminen sekä tulevaisuuden oppiminen ovat kiinnostuksen kohteitani.
Minua innostaa oppimisen tarkastelu ja kehittäminen tavalla, joka tukee oppijoiden toimijuutta ja osallisuutta, vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä lisää merkityksellisyyttä oppimisen poluille.

Heilala Ville
Ville Heilala (FT, KM) on monitieteinen yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston hyvinvointitutkimuksen JYU.Well-yhteisössä. Hänen tavoitteenaan tutkijana ja opettajana on löytää keinoja siihen, miten teknologian avulla voimme edistää oppimista, ihmisten parhaita puolia ja inhimillistä kukoistusta. Hänen erityisalaansa on laskennallisten menetelmien, kuten tekoälyn ja koneoppimisen soveltaminen ihmistieteissä. Ennen tutkijanuraa Heilala työskenteli yli kymmenen vuotta opettajana perusopetuksessa, minkä aikana kertyneet kokemukset ovat hänelle ehtymätön tieteellisen ihmettelyn lähde.

Heimovaara Essi
Essi Heimovaara toimii vanhempana asiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä Likesillä ja projektipäällikkönä Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu – LIIKKEELLÄ -projektissa.

Heinonen Ulla
Ulla on pedagogiikasta innostunut agronomi. Lehtorin töistä Jamkissa maanviljelyn parissa on kokemusta kymmenen vuoden ajalta.

Honkonen-Seppälä Maarit
Maarit Honkonen-Seppälä on Humakin lehtori ja Aktiivisuusagentti sekä toimii oman ammattikorkeakoulunsa projektipäällikkönä Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -toiminnassa. Viestintätieteilijänä hän on erikoistunut projektista kertoviin juttuihin ja blogeihin.

Jylhä Maija
Maija Jylhä toimii liikunnan lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, Kuntoutus- ja sosiaalialan instituutissa sekä asiantuntijana Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -LIIKKEELLÄ projektissa.

Kohl Jenni
I am a language teacher and teacher educator specializing in bilingual education, currently pursuing my PhD in language-aware bilingual education. I have almost two decades of teaching experience in a bilingual school and preparing teachers to use bilingual education methods across different educational levels.

Koponen Laura
Laura Koponen työskentelee Gradialla opetusteknologian tiimissä projektiasiantuntijana. Aiemmin hän on toiminut muun muassa ammatillisena opettajana ja yrittäjänä. Tällä hetkellä hän toimii asiantuntijana useissa projekteissa, joissa kehitetään digitaalisia ratkaisuja, erityisesti XR-teknologioiden ja tekoälyn parissa. Työn keskiössä on monialainen kehittämistyö eri koulutusasteiden, oppilaitosten ja yritysten kanssa – myös kansainvälisesti. Lisäksi hän kouluttaa ja tukee Gradian henkilöstöä digi- ja simulaatiopedagogiikassa sekä digitaalisten laitteiden ja oppimisympäristöjen hyödyntämisessä.

Koskinen Minna
Minna Koskinen (KM) työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa digipedagogiikan asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Hän on mukana useissa projekteissa, joissa kehitetään erilaisia oppimisen ratkaisuja digitaalisiin ympäristöihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Työn keskiössä on oppimisen muotoilu: miten oppimiskokemuksia rakennetaan niin, että ne tukevat monenlaisia oppijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Saavutettavuus ja oppijalähtöisyys kulkevat mukana kaikessa tekemisessä.

Kousa Päivi
Päivi Kousa on korkeakoulupedagogiikan yliopistonlehtori (JYU, Movi). Hän on tutkinut tekoälyn etiikkaa opettajien, opiskelijoiden ja teknologiayritysten nökökulmista. Tällä hetkellä häntä kiinnostavat työelämään, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen liittyvät asiat.

Kovanen Timo
FT Timo Kovanen on pedagoginen yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa. Hänen tehtäväkenttäänsä kuuluu muun muassa yliopistotason koulutuksen ja pedagogiikan kehittäminen sekä yliopistopedagogisten JYUPeda-opintojen organisointi. Timo edustaa Jyväskylän yliopistoa valtakunnallisessa korkeakoulupedagogisessa verkostossa FinHE:ssä.

Kullström Staffan
Puhuja työskentelee tällä hetkellä Hävittäjälentolaivue 41:sen Laivueupseerina. Hän on työskennellyt Ilmavoimissa lentokoulutuksen parissa eri tehtävissä vuodesta 2009 ja toimii lennonopettajana sekä alkeis- ja peruslentokoulutuksessa, että ilmataistelukoulutuksessa.

Kumpu Sanna
Sanna Kumpu työskentelee lehtorina Gradiassa. Hän tarkastelee ammatillista opetusta positiivisen pedagogiikan näkökulmasta ja kehittää käytännön pedagogisia ratkaisuja, joissa opiskelijahyvinvointi nähdään oppimisen perustana. Digipedagogiikassa häntä kiinnostaa erityisesti se, miten teknologia saadaan aidosti palvelemaan arjen opetustyötä. Hänen työnsä keskiössä on opiskelijoiden toimijuus niin fyysisissä kuin digitaalisissakin oppimisympäristöissä.

Lehesvuori Sami
Sami Lehesvuori, FT, on pedagoginen yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa (Movi). Hän on toiminut pitkään opettajankoulutuksen ja siihen liittyvän tutkimuksen parissa. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt dialogisen vuorovaikutuksen prosesseihin ja niitä tukeviin interventioihin. Hän on dosentti (alana oppimisvuorovaikutus) Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa.

Leppä Perttu
Perttu Leppä työskentelee e-urheiluasiantuntijana Jamkin Liiketoimintayksikössä. Lisäksi hän toimii pelivalmentajana Pelaten taitoja opintoihin hankkeessa, jossa kehitetään digitaalista pelaamista ja käyttäytymisterapeuttiseen lähestymistapaan perustuvaa taitovalmennusta integroivaa ryhmävalmennusmallia opiskelijoille. Pertulla on kokemusta suorituskykyvalmennuksesta e-urheilun ammattilaistasolta ja hänen asiantuntemuksensa painottuu pelaaja- ja valmentajakehitykseen, oppimisen tukemiseen sekä pelaamisen ja hyvinvoinnin välisen suhteen vahvistamiseen.

Luotojoki Tiia
Tiia Luotojoki työskentelee lehtorina Jamkin Hyvinvointiyksikön Terveysinstituutissa. Lisäksi hän toimii projektipäällikkönä Pelaten taitoja opintoihin hankkeessa, jossa kehitetään digitaalista pelaamista ja käyttäytymisterapeuttiseen lähestymistapaan perustuvaa taitovalmennusta integroivaa ryhmävalmennusmallia opiskelijoille. Tiia on työskennellyt pelaamisen positiivisten merkitysten, opiskelijahyvinvoinnin, mielenterveyden ja jaksamisen teemojen parissa suomalaisessa ja kansainvälisessä sairaanhoitajakoulutuksessa sekä erilaisissa kehittämishankkeissa.

Löyttyniemi Mikko
Mikko Löyttyniemi on Kopioston yhteys opettajiin, oppilaitoksiin ja opetusalan tapahtumiin. Opettajataustaisena koulutus- ja asiakaspäällikkönä hän huolehtii, että opettajilla on ymmärrys tekijänoikeudesta ja opetuksen lupiin liittyvistä ratkaisuista.

Minkkinen Sisko
Sisko Minkkinen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa verkkopedagogiikan asiantuntijana. Liiketoimintayksikön humanistinörtti lähestyy teknologiaa inhimillisellä otteella ja tekoälyä oman luomuälynsä voimin kriittisesti. Sisko on ohjannut Jamkilla tekoälytyöpajoja sekä opettajille että opiskelijoille ja laittaa esityksessään työpajojen opit jakoon.

Moate Josephine
I am an international teacher education and educational researcher based at the University of Jyväskylä. I coordinate a teacher education programme specialised in bilingual education and much of my research has addressed teacher development, the role of language in education and the development of bilingual CLIL teaching.

Mukkala Kirsi
Kirsi Mukkala (KTT) työskentelee aluekehityspäällikkönä Keski-Suomen liitossa. Maakunnallinen ennakointi- ja skenaariotyö sekä alueen kehityksen seuranta ja analysointi ovat työtehtävien ytimessä. Tilanne- ja tulevaisuuskuvien luomisessa verkostoyhteistyö on keskeisessä roolissa. Väitöskirjassaan ja aiemmassa työssään Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Mukkala on tutkinut alueellista kehitystä ja työvoiman liikkuvuutta osaamisperusteisessa taloudessa. Myöhemmin hän on täydentänyt osaamistaan tulevaisuuden tutkimuksen opinnoilla.

Niinisalo Reetta
Reetta Niinisalo on kirjoitusviestinnän yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa. Koulutukseltaan hän on suomen kielen ja kognitiotieteen maisteri. Hän opettaa erityisesti tieteellistä kirjoittamista sekä äidinkielisille että S2-taustaisille oppijoille. Lisäksi hän toimii JYULearn-koordinaattorina ja osallistuu monipuolisesti opetuksen kehittämisen projekteihin ja työryhmiin yliopistolla. Niinisalo on kiinnostunut monimuoto- ja verkkototeutusten kehittämisestä opiskelijalähtöisiksi ja vuorovaikutteisiksi. JYULearn-tehtävässään hän toimii myös yliopiston Mentimeter-adminina ja tukee työkalun pedagogista käyttöä.

Nousiainen Tuula
Tuula Nousiainen työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella erityisesti tulevien opettajien digitaalisen ja digipedagogisen osaamisen kehittämisen parissa. Sekä tutkimuksessa että opetuksessa häntä kiinnostavat etenkin digitaalisten teknologioiden luovaan, pedagogisesti mielekkääseen ja vastuulliseen hyödyntämiseen liittyvät teemat.

Nurmi Anna
Rehtori Anna Nurmi (LitT, YTM) työskentelee Konnevedellä yhtenäiskoulun ja lukion rehtorina. Annalla on monipuolinen tausta koulutuksessa niin liikunnanopettajana, opettajankouluttajana, tutkijana kuin rehtorina, mikä mahdollistaa koulutuksen tarkastelun ja kehittämisen monesta eri näkökulmasta. Anna on vankka kynän ja paperin puolestapuhuja, mutta on käytännön kautta ymmärtänyt, mikä on teknologian arvo pedagogiikan tukena. Konnevedellä Lapunmäen yhtenäiskoulussa on kehitetty ja toteutettu hybridiopetusta vastaamaan muuttuvaa koulumaailmaa.

Näykki Piia
Piia Näykki on digitaalisen oppimisen ja vuorovaikutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Hänen tutkimuksensa keskittyy yhteisölliseen oppimiseen, kriittiseen ajatteluun, akateemisiin tunnekokemuksiin ja siihen, miten generatiivinen tekoäly muokkaa oppimisen ja opettamisen prosesseja. Näykki toimii useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, kuten EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivassa, ja on toteuttanut useita AI- ja oppimisteemaisia kokonaisuuksia opettajaopiskelijoiden ja toisen asteen oppijoiden kanssa. Hän tutkii erityisesti, miten tekoäly voidaan liittää oppimisyhteisöihin pedagogisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, ja vahvistaa opettajankouluttajien tekoälyosaamista ja digitaalista pedagogiikkaa.

Peltola Henna-Riikka
Henna-Riikka Peltola työskentelee musiikkitieteen apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hänen tutkimuksellinen asiantuntijuutensa sijoittuu musiikkipsykologian ja musiikkisosiologian rajapinnoille. Peltolan tutkimuksessa korostuvat musiikkiin liittyvät tunnekokemukset, hyvinvointi, yhteisöllisyys sekä identiteetin rakentaminen musiikillisen toiminnan kautta. Tutkimustyönsä lisäksi Peltola on ollut vuodesta 2012 lähtien aktiivisesti mukana korkeakoulutuksen ja pedagogiikan kehittämistyössä niin opettajan, musiikkitieteen tutkinto-ohjelmavastaavan kuin laitoksen koulutuksesta vastaavan varajohtajankin rooleissa.

Petäjä Mari
Mari Petäjä toimii lehtorina ja opettajankouluttajana Jamkin Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu LIIKKEELLÄ -hankkeessa hän on kehittämässä aktiivisuusagenttitoimintaa ja hyvinvointia edistäviä pedagogisia ratkaisuja osaksi oppimisprosesseja.
Mari on toiminut aiemmin lehtorina Jamkin Hyvinvointiyksikössä. Väitöskirjassaan hän tutki mm. psykologista joustavuutta liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Raita Anna-Maria
Anna-Maria Raita on tietotekniikasta väitellyt tutkija ja tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa, missä hän johtaa laskennallisen datatieteen ja kuvantamisen tutkimusryhmää sekä spektrikuvantamisen laboratoriota. Hänen tutkimuksensa kohdistuu koneoppimismenetelmiin ja algoritmeihin sekä niiden teoreettiseen ja laskennalliseen tarkasteluun käyttäen erityyppisiä datoja. Menetelmiä on tutkittu ja kehitetty useissa sovelluskonteksteissa, mukaan lukien metsäpalojen ennakointi, kaukokartoitus ja lääketieteellinen spektrikuvantaminen. Tutkimustyönsä ohella Anna-Maria ohjaa väitöskirjoja ja opettaa laskennallista datatiedettä, sekä pitää vierailuluentoja, joissa käsitellään usein arjen tekoälyä: miten tekoälyä ja koneoppimista voidaan sanoittaa ja ymmärtää, sekä miten niiden ympärille syntyneitä epärealistisia mielikuvia voidaan purkaa. Keskiössä ovat algoritmit ja ”tekoälyn konepellin alla” olevat asiat, ei niinkään sovellukset ja generointi.

Sairanen Jarkko
Jarkko Sairanen työskentelee lehtorina Jyväskylän Schildtin lukiossa, joka on osa Gradiaa. Hän opettaa filosofiaa ja psykologiaa, ja tunnetaan aktiivisena sekä monipuolisena pedagogina. Filosofi ja insinööri samassa paketissa. Opetustyön rinnalla Sairanen toimii useista kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä. Hän toimii digikoordinaattorina ja verkko-opettajana, kouluttaa henkilöstöä tekoälyn hyödyntämisessä sekä osallistuu Gradia-lukioiden laatutyöhön. Lisäksi hän tuottaa yhdessä opettaja Timo Ilomäen kanssa Opecast-podcastia, jossa käsitellään lukioarkea ja koulutuksen ajankohtaisia ilmiöitä.

Salmijärvi Jonna
Jonna Salmijärvi toimii verkkopedagogiikan asiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä. Hän on pedagogiikka edellä toimiva opetusteknologian kehittäjä, jonka työssä keskeistä on digitaalisten oppimisympäristöjen ja opettajien osaamisen kehittäminen sekä opiskelijoiden työelämätaitojen edistäminen. Jonnan vahvinta osaamista on verkkopedagogiikan ja digitaalisuuden edistäminen korkeakoulukontekstissa, ja hän hyödyntää asiantuntijuuttaan työssään hyvinvointialan sisältöjen sekä kehittämishankkeiden parissa.

Sikström Pieta-Anniina
Pieta-Anniina Sikström työskentelee koulutusteknologian tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut väitöskirjassaan miten pedagogiset agentit voivat tukea oppimista digitaalisissa oppimisympäristöissä. Hänen tutkimustyönsä keskittyy nykyään laajemmin siihen, miten keskustelevaa teknologiaa, kuten laajoja kielimalleja, voidaan käyttää oppimisen tukena pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sinivuo Riikka
Hoitotyön opettaja Jyväskylän ammattikorkeakoulun englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa. Pitkäaikainen kokemus monikulttuurisen ja monikielisen ryhmän ohjauksesta ja opetuksesta, sekä hoitotyön opetuksesta eri maissa. Hankekokemusta maahanmuuttaneiden integroitumisen ja hyvinvoinnin tukemisesta uudessa ympäristössä ja työelämässä, sekä hoitotyön työyhteisöjen monikulttuuristumis- valmiudesta.

Tarvainen Jenny
Jenny Tarvainen (FM) on kieliteknologisesti orientoitunut kirjoitusviestinnän yliopistonopettaja Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa (Movissa) Jyväskylän yliopistossa. Hän on erikoistunut (generatiivisen) tekoälyn vastuulliseen ja pedagogisesti perusteltuun hyödyntämiseen korkeakoulukontekstissa. Tarvainen kehittää ja opettaa kursseja ja henkilöstökoulutuksia, joissa tekoälyä tarkastellaan osana oppimista, tutkimuksellista kirjoitusprosessia ja asiantuntijuuden kehittymistä. Hän on myös aktiivisesti mukana Jyväskylän yliopiston tekoälykäytänteiden kehittämistyössä. Tarvainen on kiinnostunut myös muiden teknologioiden mahdollistamista innovatiivisista pedagogisista ratkaisuista. Tarvainen tekee opetustyönsä lisäksi väitöskirjaa suomen kielen opintosuunnassa.

Thompson Marc
Marc Thompson is a Senior Researcher in Musicology at the Department of Music, Arts and Culture Studies at the University of Jyväskylä. Since 2012, he has been closely involved in the pedagogical development of graduate-level studies at the University of Jyväskylä and currently serves as coordinator of the Master’s Degree Programme in Music and Science, a programme that explores musicology through psychological, cognitive, and cultural perspectives. A member of numerous research projects, his research interests centre on embodiment in music and dance, applied music technology, and music education.

Vähämäki Sari
Asiantuntija ja harjoittelukoordinaattori Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Terveysinstituutissa, ja ProHarkka Itä-Suomi -hankkeessa JAMKin osahankkeen projektipäällikkö. Kokemusta kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisten ryhmien opettamisesta sairaanhoitajakoulutuksessa. Tiivis yhteistyö hoitotyön kentälle ja sosiaali- ja terveysalan työelämän tuntemus.
Sijainti
Osoite
Agora, Jyväskylän yliopisto
Mattilanniemi 2, 40100 Jyväskylä
Mattilanniemen alueella pysäköinti on maksullista. Pysäköinnissä pitää käyttää eParking-sovellusta yliopiston parkkialueilla. Asenna siis eParking-sovellus hyvissä ajoin! Vieraspysäköinnin hinta on 1,5 €/ tunti + 39 snt aloitusmaksu (eParking) ja max 10 € vuorokaudessa.
Lisätietoa Pysäköinti yliopiston kampuksella ja ohjeet kaikkiin saapumistapoihin.
Mattilanniemeen pääsee myös keskustasta busseilla eli Linkillä (linja 5 ja 5K).
Tapahtuma on maksuton.